Maltaasta Kotioluen ystävien kohtaamispaikka

Hapettumisen välttäminen kegittäessä ja yleensä!

Keskustelupalsta Kotipanimo Tekniikat Hapettumisen välttäminen kegittäessä ja yleensä!

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #588
    Josbanse
    Oluenpanija
    • Kirjoitukset 209

    Pullottaessa hapen välttely on aika vaikeaa ja rajoittuu lähinä mahdolliseen pullojen täyttämiseen hiilidioksidilla tai pullojen kaulojen huuhteluun hiilidioksidilla huolellisen oluen siirtelyn lisäksi.

    Kegitellessä hapen välttely on sen sijaan mahdollista ja jopa helppoa, joten kootaanpa tähän vähän netistä imettyä infoa ja omia ideoita jne.

    Happi siis on oluen pahin vihollinen ja sen vältteleminen kannattaa, jos mahdollista. Yksinkertaisimmillaan homma menee niin, että käymisen alettua käymisastiaa ei mielellään availla. Kun käyminen on pysähtynyt olut siirretään mahdollisimman vähän sekoittaen esimerkiksi lappoamalla eteenpäin. Mitä vähemmän olut “hölskyy” sitä vähemmän se hapettuu. Ainoa kerta kun happea halutaan sekoittuvan on ennen käymistä ravinteeksi hiivalle.

    Käyminen: Käydessä olut tuottaa hiilidioksidia ja hiivan lisääntyminen kuluttaa nesteeseen liuenneen hapen pois. Tällöin happipitoisuus on yleensä alhaisimmillaan eikä happea pääse lisääkään, sillä hiilidioksidia tuotetaan käydessä kokoajan lisää ja kaasu virtaa käymisastiasta ulos. Mikäli käymisen aikana käymisastian kantta, korkkia tms ei tarvitse avata, ei nesteeseen pääse happea.

    Kuivahumalointi: Kuivahumalointi tarkoittaa humalointia valmistumassa olevaan käymisen eri vaiheissa olevaan olueen. Tämä vaatii sen, että humalat saadaan käymisastiaan oluen sekaan. Tällöin kotipanijan on siis jollain keinolla saatava suljettun käymisastiaan humalaa ja yleensä se tarkoittaa kannen raottamista. Kuivahumalointi kesken käymisen aiheuttaa sameutta lopputuotteeseen, joka NEIPA-villityksen myötä on tullut viimeistään pinnalle, mutta tällä voidaan välttää hapen pääsyä käymisastiaan sillä vaikka kantta raotetaan vapautuu kaasua silti kaiken aikaa.

    Mikäli kuivahumalat halutaan lisätä vasta käymisen jälkeen, voi käymisastian kanssa koittaa toimia äärimmäisen varovasti, sillä hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa ja mahdollista on myös hiilidioksidin työntäminen letkua pitkin hiilidioksidipullosta käymisastiaan raotetusta kannesta, jolloin kaasua ja sen mukana epätoivottua happea tulee ulos. Tämän jälkeen letku poistetaan varovasti ja kansi suljetaan välittömästi.

    Vaikka monesti otetaan esiin se pointti, että kuivahumaloita lisätään kannen kautta myös panimoissa, on tilanne isossa mittakaavassa erilainen, sillä panimolla olut voi käydä vaikkapa 500 litran säiliössä jossa jo pelkkä nesteen paine paineistaa pohjalla olevaa olutta, joka puolestaan mahdollistaa isojenkin hiilidioksidimäärien liukenemisen olueeseen käymisen aikana vaikka käymisastia ei ole ylipaineinen. Tällöin humalapellettejä lisätessä olut kuohuu voimakkaastikin joka tällöin vapauttaa isoissa määrin hiilidioksidia ja työntää mahdollisesti astiaan pyrkivää happea ulos. Tästä olen keskustellut ihan panimoiden työntekijöiden kanssa.

    Paineistettu käyminen: Paineistetulla käymisellä tarkoitetaan oluen käyttämistä painetta kestävässä ja pitävässä astiassa. Tällainen käymisastia tavanomaisesti mahdollistaa myöskin nesteen siirtämisen kegityylisesti käymisastiasta ulos, sillä käymisastian kannessa on kegiliittimet ja toisesta roikkuu yleensä letku, jonka päässä on kohopallo estämässä pohjasakan imemistä letkun kärjen seuratessa tyhjenevää oluen pintaa.

    Paineistetulla käymisellä saavutetaan se etu, että olut hapottuu käydessä. Tämä puolestaan aikaansaa sen, että kuivahumaloidessa ollaan yllä kuvaillussa tilanteessa, jossa viimeistään humalan lisääminen aiheuttaa kuohuntaa ja hiilidioksidin voimakasta “purkautumista” jolloin hapelta voidaan välttää. Tällöin kuivahumaloinnin tarkalla ajankohdalla ei ole niin suurta merkitystä, sillä hiilidioksidin purkautuminen johtuu nesteeseen liuenneen hiilidioksidin vapautumisesta.

    Oluen siirtäminen kegiin lapolla: Olut voidaan siirtää käymisastiasta kegiin käytännössä kahdella tavalla. Ensimmäinen on perus lappo, jolla letkun pää voidaan viedä kegin pohjalle kegin kannen ollessa irti tai toisena vaihtoehtona on lapon käynnistyttyä liittää se kegin nesteliittimeen kaasuliittimen tai ylipaineventtiilin ollessa auki. Kummallakin tavalla halutaan välttää loiskumista. Tällöin toki käymisastiassa oluen pinta altistuu hapelle kun poistuva neste imee astiaan ilmaa. Samaten olut kegissä altistuu pinnaltaan ilmalle. Mikäli lappo kytketään kegin nesteliittimeen voi kegi olla valmiiksi huuhdottu ja täytetty hiilidioksidilla, mutta tähän paneudutaan kirjoituksessa alempana.

    Tässä voidaan yrittää päästellä esimerkiksi kegiin hiilidioksidia jo ennalta, sillä hiilidioksidi on ilmaa raskaampi kaasu ja toivoa että nestepinnan päällä säilyy “hiilidioksidipatja” mutta tosiassa kaasut sekoittuvat toisiinsa diffuusion takia, jolloin täydellistä lopputulosta on vaikea saavuttaa. Kun kegi saadaan suljettua voidaan jäävään ilmatilaan työntää kaasua pullosta, jota vapautetaan ylipaineventtiilistä. Tähän ilmiöön paneudutaan kirjoituksessa kuitenkin alempana tarkemmin.

    Oluen siirtäminen kegiin hapettomasti: Modernimpi tapa on siirtää kegi “ajamalla” se hiilidioksidilla käymisastiasta kegiin. Tällöin käymisastian tulee kestää vähintään pieni ylipaine ja mahdollistaa kyseinen prosessi. Esimerkiksi kapeakaulaisiin käymisastioihin (koripullot, carboyt jne) voi viritellä kumikorkin, jonka läpi menee lapon putki ja jota voi liuttaa nesteen mukana syvemmälle sakan välttämiseksi ja toisesta reijästä sitten kaasuletku.

    Kun kaasua työnnetään ilmatilaan, olut työntyy “lapon” kautta ulos, tämä voidaan puolestaan kytkeä suoraan kegin nesteliittimeen ja kegin kaasuliitin tai ylipaineventtiili avataan. Paineistettuun käymiseen soveltuva käymisastia on tässä oivallinen ja mikäli olut on käytetty paineistetusti voi kegiin kaasuliittimen avaamisen sijaan kiinnittää rajapaineventtiilin (englanniksi spunding valve) joka päästää halutun painerajan jälkeen tulevan ylipaineen ulos. Tällöin ajohiilidioksidin paineen tulee olla aavistuksen tuota suurempi, mutta olut säilyy hapotettuna.

    Tässä tapauksessa kegi voidaan täyttää aluksi hiilidioksidilla, jolloin optimitilanteessa siirretään hapettomasta tilasta hapettomalla ajohiilidioksidilla olutta hapettomaan astiaan. Alkaa kuulostaa hyvältä? Kegin täyttämistä hiilidioksidilla käsitellään alempana.

    Lisähuomiona sellainen, että kumpikaan kyseisistä metodeista ei tarvitse välttämättä ajohiilidioksidia koko prosessin ajan vaan homma voi toimia myös niin, että kegin kaasu-ulos letku kytketään lappoefektin käynnistyttyä käymisastian kaasu sisään – liitäntään. Tällöin siis ylipainetta syötetään käymisastiaan sen verran että lappo alkaa virrata jonka jälkeen hiilidioksidi liikkuu kegistä painovoimaisesti käymisastiaan. Mikäli kyseessä on paineistettu käyminen on sekin ok, tällöin vain kegin kaasuliittimessä on kaksi kaasuliitintä sisältävä letku ja kegin aloituspaine on sen verran pienempi että lappo käymmistyy neste-neste letkun yhdistettyä jonka jälkeen kaasuletku yhdistetään.

    Kegin tyhjentäminen hapesta: Tähän on alla laitettu tieteellinen matematiikkaa ja fysiikkaa sisältävä artikkeli joka käsittelee tuota kegin eli oluen vastaanottavan astian tyhjentämistä hapesta. Käyn asiat mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi suomeksi tässä tekstissä läpi.

    Vaihtoehtoja kegin tyhjentämiseen on käytännössä 3kpl:
    1)Kegin paineistaminen, paineen vapauttaminen ja tämän toistaminen
    2)Kegin täyttäminen desinfiointiaineliuoksella (vesi + star san/vast.) ja tämän puskeminen ulos kaasulla.
    3) Käymisen tuottaman hiilidioksidin virtaaminen kegin läpi

    1) Kegin painestus aiheuttaa sen, että kegissä oleva kaasuseos (aluksi ilma) sekoittuu hiilidioksidiin. Kun kaasu vapautetaan vapautuu uutta syntynyttä kaasuseosta, jonka hapen osuus kokonaistilavuudesta on laskenut, kun hiilidioksidia on lisätty joukkoon. Otetaan esimerkiksi paineistus 1bar ylipaineeseen eli kegissä oleva paine on kaksinkertainen ulkoilmaan nähden. Tällöin kegin kaasumäärä tuplautuu hiilidioksidäytöllä jolloin ylipainetta vapauttaessa puolet sisällöstä tulee ulos ja kegin happimäärä puolittuu.

    Tätä puolittamista toistetaan. Aluksi ilmassa on happea n. 20% joka 1. täyttökerralla puolittuu -> 10%, 2. -> 5%, 3. 2,5% jne. Jotta päästään todella minimaalisiin happipitoisuuksiin (1ppm suuruusluokkaan, ppm = parts per million = 1 miljoonasosa), vaaditaan täyttökertoja ylipaineen suuruudesta riippuen 11-30 ja hiilidioksidia kulutetaan tällöin jo 11 täyttökerralla minimissään 220 litraa joka vastaa karkeasti ottaen jo 400g kaasua. Kovin epätehokasta siis.

    2) Kegin täyttäminen elintarviketurvallisella desinfiointiaineliuoksella esim star sanilla mahdollistaa sen, että hiilidioksidia kuluu juuri ja juuri kegin täyttämiseen vaadittava määrä. “Huonona” puolena on se, että kegiin jää väkisinkin vähän tuota desinfiointiainetta.

    Alle linkatussa artikkelissa suositellaan kaasupuolen “dip tuben” eli kaasuliittimestä kegin sisään tulevan putkenpätkän katkaisemista niin lyhyeksi kuin järkevästi mahdollista ja kun kegi on työnnetty kaasuliittimestä nestepuolen kautta ulos, kegiin laitetaan ylipaine, kegi käännetään ylösalaisin ja kaasuliittimeen isketään naarasliitin tai kaasuliittimen pinniä painetaan, että loppukin tilkka saadaan ulos. Tällöin linkatun artikkelin mukaan arvellaan, että kegiin jäisi 1 nesteunssi eli n. 30 ml desinfiointiaineliuosta, jossa desinfiointiainetta on siis 1,5% (star sanin minimiohjeistus) joka on kuitenkin elintarviketurvallista ja happipitoisuus arvellaan tuossa nestetilkassa olevan 10ppm joka koko kegin tilavuuteen hajautettuna on n.15ppb (parts per billion, 1 miljardisosa).

    Reippaasti parempi hyötysuhde siis kaasulle, mutta toki on harkinnanvaraista jättääkö kegiin sitten tilkan tuota desinfiointiaineliuosta. Brülosophyn exbeerimenteissä on testattu star san vaahdon jättämistä kegiin ja sen vaikutusta makuun ja sillä ei ollut mitään tilastoitavaa havaittavaa vaikutusta sokkotestissä eikä edes artikkelin kirjoittajan itselleen tekemissä testeissä missä tiedetään mitä etsitään. Star san itsekin kommentoi tuotteen olevan sopivaa olueeseen (toki minimaalisissa määrissä) mutta erityisen vainoharhaisena tuon ongelman voi varmaankin selättää desinfioimalla kegin, jonka jälkeen aine ulos, keitettyä jäähtynyttä vettä sisään ja sitten hiilidioksidin käyttäminen tyhjennykseen.

    3) Käymisen hiilidioksidin johtaminen kegin läpi on monimutkaisempi asia, sillä parhaimmillaan kegin läpi virtaava kaasu ei ehdi diffusoitua kegissä jo olevaan kaasuseokseen, joka tekisi tuosta systeemistä kaasunkäytöltään erityisen tehokasta sillä hiilidioksidi toimisi optimitilanteessa “kaasumäntänä” joka puskee “kerralla” aiemman kaasuseoksen (ilman) ulos. Valitettavasti käyminen on kuitenkin sen verran hidasta, että tuota efektiä ei voida matemaattisesti tai fysikaalisesti hyödyntää.

    Tällöin joudumme tilanteeseen jossa kegin läpi menevä kaasu käyttäytyy kuten esimerkissä 1, eli sisäänmenevä kaasu sekoittuu muuhun kaasuseokseen ja ulos tulee laimeampaa kaasua. Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma, sillä esimerkiksi 1,050 og ja 80% attenuaatio eli n. 1,010 fg olut tuottaa käymisen aikana n. 440 litraa hiilidioksidia eli todella reilusti ja lopputuloksena voidaan saavuttaa laskennallisesti 5ppb (parts per billion) happipitoisuus eli siis samaa suuruusluokkaa oleva, mutta pienempi pitoisuus kuin nestettä ulos puskemalla. Tämä vastaisi karkeasti samaa kuin n. 22 kertaa kegin paineistaminen 1bar (14 psi) ylipaineeseen ja n. 800g hiilidioksidia.

    Tämä keino on siis yhtä epätehokas kuluneen hiilidioksidin määrän suhteen kuin pullosta kegin täyttely ja tyhjentely, mutta käytetty hiilidioksidi syntyy käymisen sivutuotteena. Sama homma toimii paineistetullekin käymiselle, kegi vain laitetaan linjaan käymislaitteiston kanssa ja rajapaineventtiili kegiin.

    Se mitä alle linkattu juttu ei huomioi on se, että heidän tutkimansa efekti tehokkaammasta toiminnasta kovemmilla virtausnopeuksilla on todennäköisesti toteutettavissa kaasupullosta kaasua kovaa vapauttaessa, joten jos kegiä haluaa huuhtoa hiilidioksidilla käyttäen pullohiilidioksidia, kannattaa hiilidioksidipullo kytkeä kegin nesteliitäntään, ampua hiilidioksidia niin kovaa kuin pullosta lähtee ja avata kaasuliitäntä. Tällöin kaasua kuluu suhteessa vähemmän kuin ensimmäisessä metodissa, mutta toki kulutettavan kaasun määrää voi vain arvella. Jos toki haluaa tehdä matemaattisia harjoituksia niin kaikki tarvittavat laskukaavat ja menetelmät löytyvät linkin takaa.

    Linkki:
    http://www.lowoxygenbrewing.com/brewing-methods/kegging-care-guide-purging-transferring-stabilizing-finished-beer/

    Yhteenveto: Hapettuminen voi muodostua ongelmaksi monessa eri vaiheessa oluen valmistusprosessin edetessä ja dramaattisinta se on käymisen jälkeen kun hiiva ei enää happea voi kuluttaa. Kegivehkeillä hapen välttely on mahdollista, mutta vaatii hieman ajatusta. Parasta on joko kytkeä kegi linjaan käymisastian kanssa ja tuottaa “huuhtomiseen” vaadittu hiilidioksidi luontaisena käymisen sivutuotteena. Toiseksi parasta on täyttää kegi desingfioimisaineella, tyhjentää kaasulla ja kestää se ajatus, että oluen sekaan joutuu minimaalinen määrä harmitonta tuotetta.

    Käymisastioiden uusien innovaatioiden myötä erilaisten käymisastiavaihtoehtojen tutkiminen voi mahdollistaa koko käymisprosessin aikaisen hapettoman elämän, jolloin lopullinen siirto kegiin voikin tapahtua täysin hapettomasti.

    Toivottavasti lukeminen maistui, kommentteja voi pistää topikkiin ja jopa aloituspostausta muokata tarvittaessa paremmaksi.

    • Tätä aihetta muokkasi 1 vuosi, 2 kuukautta sitten Josbanse.
    #594
    Josbanse
    Oluenpanija
    • Kirjoitukset 209

    Tää tosiaan tuli vahingossa postattua ja editoitua sit loppuun eli nyt on täysi teksti saatavilla.

    Sellanen lisähuomio tosiaan, että kun 220 litraa on n. 400g kaasua tarkottaa se sitä että huonoimmillaan (soda stream pullon vaihto, se on 400g) toi 220 litraa maksaa sen vajaan kympin jolloin 20 litraa eli kegillinen maksaa sen alle euron niin kaasukustannus vähän kaasulähteestä riippuen on aina sen 0,3-0,8€ / 1 kegillinen (karkeasti) ja jos tekee 15ml/10l suhteella star san liuosta niin 20 litraa kuluttaa 30 millilitraa eli n. 1/30 litran pullosta joka maksaa n. 30€ eli kegillinen star sania maksaa puolestaan n. 1€

    Jos siis täyttää star sanilla ja ajaa ulos hiilidioksidilla tulee siitä hintaa pari euroa, jos käyttää hiilidioksidia suoraan pullosta tulee äkkiä kuluttaneeksi selvästi enemmän rahaa.

    Karkeasti voisi sanoa näin, että jos haluaa täyttää keginsä star sanilla niin taloudellisinta on täyttää kegi panopäivänä, ajaa sieltä ulos puolet, desinfioida välineet ja pistää olut käymään ja sitten jättää kegiin pieni ylipaine ettei ime happea. Kegityspäivänä voi sitten dumpata loput pesuaineet pihalle ja samalla puhdistaa siinä hommassa tarvittavat letkut jne, joten toi euron edestä star sania riittää sitten koko panokertaan.

    Muuten sitten vaihtoehtoisesti antaa käymisastian täyttää kegi hiilidioksidilla käydessä ja haaskata saman verran star sania.

    #600
    Kotiranta
    Oluenpanija
    • Kirjoitukset 29

    Mitenkä kegin alipaineistus toimisi? Käymisastian hanasta letku kegiin, alipaine ja venttiili auki. Käymisastiaan varmaan pitäisi työntää hiilidioksidia, ettei ime sinne alipainetta.

     

    #602
    Josbanse
    Oluenpanija
    • Kirjoitukset 209

    Kegi kyllä runkonsa puolesta varmaan kestäisikin alipainetta, mutta kannen tiiviste on varmaankin vääränlainen, että oikeasti kunnolla alipaineistuisi. Nythän kannen paksu O-rengas tiiviste ylipaineessa painuu tiiviimmäksi. Alipaineessa päinvastainen efekti. Tarvisi myös esim alipainepumpun, joten menisin kyllä noilla esitetyillä vaihtoehdoilla varsinkin kun käymisen hiilidioksidi riittää kegille mainiosti ja riittäisi useallekin jos tarvetta on, kunhan kegit on vaan “jonossa”.

    #603
    Kotiranta
    Oluenpanija
    • Kirjoitukset 29

    Astia on paisuntasailiosta tehty. Tiiveys ei olisi ongelma. Alipainepumppukin loytyy muista tarpeista.

    sailiossa olisi tarkoitus hapottaa ja sitten pullotus.

    #604
    Josbanse
    Oluenpanija
    • Kirjoitukset 209

    Eikai tossa sit mitään ongelmaa ole. Suht yksinkertaistahan tuo on, katsoo vaan, että saa esim alipainetta reguloitua käymisastiaan ja valuttelee sinne hiilidioksidia.

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.