Asetaldehydi

Kuten diasetyylitopsun kanssa, myös tämä on kotiolutfoorumilta ja käyttäjän epe kirjoittama:

”

Asetaldehydi oantaa oluelle raakaa omenaa muistuttavan maun, johon liittyy karhea jälkimaku. Tätä epämiellyttävää omenaisuutta on usein kotioluissa, koska ne juodaan usein liian nuorina. Asetaldehydi on hiivan elämän sivutuote, josta etanoli muodostuu. Etanolin muodostuminen asetaldehydistä ei ole hiivalle mikään elämäntehtävä, muuta tämä tapahtuu hiivan läsnäollessa. Kuten diasetyylinkin kohdalla on hiivalle annettava mahdollisuus myötävikuttaa etanolin muodostumiseen asetaldehydistä. Kun olutta kypsytetään hiivan päällä riittävän kauan päästään omenaisuudesta eroon. Olutta ei saa kypsytellä liian kylmässä, koska hiiva putoaa nopeammin ja kaikki tapahtuu hitaammin. Asetaldehydistä muodostuu etanolia hapettomissa oloissa, joten ilman sekoittumista olueen pitää välttää tämänkin takia.

Asetaldehydiä syntyy enemmän korkeissa lämpötiloissa ja omenaisuutta tuppaakin esiintymään erityisesti huoneenlämpölagereissa, jos ne pullotetaan liian aikaisin totuttua useilla pintahiivoilla toimivaa aikataulua noudattaen. Joskus voi käydä niin onnettomasti, että pullossa oleva hiiva ei kykyne kokonaan pääsemään eroon asetaldehydistä. Huoneenlämpölagerilla hiivauksesta pullotukseen olisi hyvä kulua varmaan ainakin kolmisen viikkoa huoneenlämmössä. Varmimmin omenanmaun saa jäämään olueen siirtämällä sen huoneenlämmöstä todella kylmään heti kuohukäymisen loputtua käyttäen hiivaa joka ei toimi kylmässä.”